Syön oikeaa ruokaa enkä korvaa makealla kunon ruokia. Syön 5-6 kertaa vuorokaudessa, joten sen ei pitäisi olla ongelma. Ongelma on ehkä suurin korvienvälissä. Palkitsen itseäni liian usein (lue päivittäin ja usein) makealla. Määrä kerralla ei tarvii olla iso, mutta esim. viikossa kertyy liiaksi. Lasi vettä tai porkkana ei korvaa mitään...
Ja miten sokeriaddikti voisi vieroittaa itsensä sokerista (mun kohdalla suurin ongelma on suklaa ja irtokarkit) ilman, että muun perheen tarvii muuttaa muualle meikäläisen raivokohtausten ja äkkipikaisuuden vuoksi. Sokeripuutos nimittäin näkyy ko. kaltaisena käytöksenä lievässä mittakaavassa.
Täällä ilmoittautuu toinen sokeriaddikti. Irtokarkkeja kuluu töissä päivän aikaan i h a n hirveitä määriä. Enkä tiedä miksi niitä syön, mihin tarkoitukseen, mitä puutosta paikkaamaan, mitä vajavaisuutta täyttämään... Joskus on ihan pakko saada salmiakkia ja sit ei auta muu kuin mennä kadun toiselle puolelle videovuorkaamon karkkihyllyille... Viimeisen kuukauden aikana painoa on tullut 4 kg lisää ja lääkärini (tosin muissa merkeissä) käski laiduttamaan. No raskausaika kaverini noudatti jotain diettiä + kuntopiiriä imetyksen jälkeen raskaus/imetyskilojen poistoon ja uuden vuoden jälkeen aloitan minäkin tämän. Mut en tiiä miten käy tuon sokerihimon kanssa. Onko se todella vain korvien välissä vai miten tää tilanne pitäis nähdä. Palaan kommentoimaan kun on jotain kommentoitavaa. Tsemppiä meille!
Ja nyt sitten vuoden alusta olen ollut dietillä. Diettiin liittyä liikkuminen on jäänyt kyllä minimiin mut pitäis tässä ryhdistäytyä kun saan vaan kevään kuviot selviksi. No painoa on pudonnut jo 3 kg joten hyvä alku ainakin. Muista mitoista en tiiä kun en ole uudelleen mitannut mutta tuntuu ainakin että joistain puseroista on tullut väljiä... 
ja toivossa on hyvä elää joten en tarvii makeaa korvaamaan tätä puutosta. Arvaan kyllä että tässä sokeriaddiktissa on kyse pääkopan sisuksesta ja kun siellä alkaa asiat järjestymään niin sokeria ei enää tarvita. 