Käytin sellaista kikkaa, että päätin mielessäni, koska vauvan olisi hyvä syntyä. Esikoisen odotus meni rauhallisesti ja ihan unohdin, että sen pitäisi joskus syntyä. Kun sen muistin, ajattelin, että no nytpä olisi viikonloppuna hyvä syntyä. Hän syntyi lauantaina rv 40+4.
Kuopusta odottelin levottomin mielin, ikäeroa vilkkaaseen ja äidin helmoissa visusti viihtyvään esikoiseen oli tulossa kaksi vuotta. Toivoin koko ajan, että raskaus kestäisi mahdollisimman pitkään. Lopulta ymmärsin, että levottomuus on varmasti pahempaa kuin todellisuus, ja esitin tytölle toiveen, että syntyisi mahdollisimman pian. Hän syntyi kaksi päivää tämän toiveen jälkeen rv 40+2
